Paljain silmin kauempaa havaittu kottarainen ei juuri säväytä. Yksi tumma lintuhahmo muiden vastaavien joukossa. Varmaan räksä? Mutta jos kottarainen antaa laulunäytteen, niin heti sen räkättirastaasta sen erottaa. Ja jos pääsee varsinkin keväisin tarkkailemaan kottaraisen soidinpukua myötävalossa lähietäisyydeltä, niin kyllä kulmakarvat kohoavat ja asenne muuttuu.
Melko tummasta, pienipilkullisesta höyhenpuvusta valo nostaa esille upean metallinkiiltoisen smaragdinvihreän värin. Ensinäkemältä arkisen oloinen siipiveikko muuttuu kuin taikaiskusta hovikelpoiseksi keikariksi. Arvoa vielä kasvattaa kottaraisen yksilöllinen ja taitavasti muita luonnonääniä matkiva laulu. Kottaraisyhdyskunnan keskellä äänimaailma on kuin tieteiselokuvassa. Naksuttelua, huilun ääniä, näppäilyjä… Välillä kuuluu kuin pomppivan pingispallon ääniä tai vanhan hetekan vieterien narinaa.
Poikavuosina muistaa kottaraisia nähneensä isoja parvia ja istuvien lintujen alla syville lenkeille painuneita puhelinlinjoja. Tiedettiin jopa kymmenien tuhansien lintujen syysparvista, jotka miltei pimensivät taivaan. Tuttu näky oli myös pellolla säksättävän Zetorin perässä hyörivä kottaraisparvi, joka etsi maasta toukkia ja kovakuoriaisia. Tänään kottarainen on melko harvalukuinen vieras ainakin omien retkireittieni varrella. Kottaraisten 1970-luvulla tapahtuneen dramaattisen kannan romahtamisen syyksi epäillään lähinnä maatalouden muuttumista, joka on vaikuttanut linnun ravinnonsaantiin ja pesimisympäristöön. Tosin monissa talvehtimismaissa valtavina parvina esiintyvää kottaraista pidettiin haittalintuna ja jopa myrkytetty sekä karsittu erityisten tuhoamispartioiden toimesta.
Joka poikahan nikkaroi ennen vanhaan kansakoulussa käsityötunnilla kottaraispöntön
– sen pakollisen virkatun pipon lisäksi. Koska kottarainen pesii mielellään yhdyskunnissa, voi noita pönttöjä sijoittaa lähekkäin lukuisia. Kottaraisen elintavat ja ravinto vaativat ympärilleen aukeaa; peltoa tai suuria nurmikoita. Kottaraispöntön 50 millinen suuaukko saattaa houkutella asukkaaksi myös esimerkiksi käenpiian tai tervapääskyn. Ne olisivat tietysti vähintään yhtä mieluisia kesänaapureita.
Eipä olisi takavuosina uskonut, että kottaraisen lisäksi esimerkiksi tavallinen varpunen ja naurulokki voivat pian olla epätavallisia. Jos saisin valita, niin mieluimmin voisivat nuo voikukat hävitä pihanurmikolta.
© Muistathan, että kaikenlainen kopiointi ja aineiston luvatta käyttäminen on kiellettyä.